perjantai 28. kesäkuuta 2013

RAUUUUUUGH...

Heippa kaikki lukijani! En ole taaskaan kirjoittanu 20päivään, mutta siihen tulee nyt muutos!
Mulla ei ole ollut intoa aamuisin nousta joskus 12 aikaa , jotta menisin koneelle kirjoittamaan ja facebookkiin jne.. Ja niin, mä heräilen siinä 3 aikaan ja se on sitte iha tylsää tulla koneelle. Pitää tehä kaikkea muuta. Koko päivä on jo puolessa ja niin... No, mutta mä voisin kertoa vähän, että mitä oon duunannu. Eli siis mä tulin eilen Soivion Seikkailuleiriltä. Joo, aikamoinen nimi, i know : D Mutta siellä oli oikeasti kivaa. Nuorimmat oli siellä 15 vuotiaita, joten ei siellä hirveen nuoria ollu. Me käytiin siellä ollessa koskenlaskussa ja kalliokiipeilemässä ja sitten jossakin sotapaikka esittelyssä. En muista nyt nimeä. Mutta olihan se mielenkiintoista, mutta ei oikein pystynyt keskittymään kun itikat puri koko ajan! Ja kellään ei tietenkään ollu OFFia. Ja oli muutenki kuuma. Jotn 30astetta. Siellä tarvottiin semmoinen puolitoista tuntia. Onneks se oli sit ohi <3. Sitten oli kenttälounas, mutta haluan kertoa vähän fiiliksiä nuista koskenlaskusta ja vuorikiipeilystä...:

Koskenlasku:

Se oli juttu, jonka kaikkien on koettava! Siis aivan mahtavaa! Retki tietenkin riippuu myös porukasta, että jos oot tuikituntemattomien kanssa, niin se ei ole niin hohdokasta, mutta onneksi mulla oli ihan kiva ryhmä, niin saimme nauraa ja huutaa, kun vesi oli niin kylmää. (Mulla oli ensin jo heti alussa mielipiteenä, että se on mukavaa! Ja niinhän se sit olikin). Siis sitä lensi ihan sankollisia päälle, kun ne aallot oli niin isoja! Mä jopa ehotin äitille, että mehän voitais alkaa harrastaa niinku koskenlaskua.. Äitikin oli tykänny , kun oli käyny sen työryhmän kanssa. Mutta siis, aluksihan sitä vähän pelkäsi, että nyt sitä tippuu , kun kaikki oli semmosta sanonu, että sieltä tippuu aika helposti, mutta sitten kun nousi siihen paattiin, niin kaikki epäiykset hävis. Tuntui, että olis ihan kiva molskahtaa sinne veteen. Harmittaa vaan , kun ne kosket oli niin lyhyitä :c oisin voinu velloa siellä koskessa aina sen 10min... Mutta oli se kivaa noinkin. Suosittelen kaikille!


Kalliokiipeily

Toisinkuin koskenlaskusta, mulla ei ollut mitään mielipidettä kalliokiipeilystä, sillä mä tiesin,että ei se oo ikinä mahdollista omalla kohdalla, mutta sittenku me saavuttiin sinne niin olin sillee: Nythän mä tänään sen teen!!
Mua pelotti alussa, että mä putoan sieltä jne, mutta onneksi oli hyvät varmistajat ja mä kyllä tiesin, mitä piti tehdä jos yhtäkkiä irtoaa kalliosta: Jalat vain suoraan kalliota vasten ja istumaasentoon. Voi hitsi, kun nyt ajattelen sitä hetkeä , kun mä laitoin köyden kiinni ja nousin ensimmäisen kiven yli. Tunsin heti,että tää olis niinku mun juttu! Se kiipeily ei enää pelottanu, mutta kun vilkaisin alas, silloin mun piti pysähtyä hetkeksi, mutta sitten taas jatkoin matkaa kohti huippua ja olin ensimmäinen joka kiipesi sinne kosketuspatukkaan ;D (hieno nimi). Vähän olin ylpeä itsestäni! (: Olin yhtä aurinkoa, kun tulin alas, sillä aluksihan mie olin pudonnut ja sitten mie päästin ylös asti !!: ) Toista kalliota en päässyt aivan ylös, jumituin samaan kohtaa, kuin yksi ohjaaja. Mutta, ei se haittaa. Voitin itseni, se oli tärkeintä. Ihan mahtava juttu! Suosittelen myöskin kaikille!

Kiitos, että luitte taas yhden merkintäni ja lopuksi vähän kuvia...

Heidin kanssa :3

<3

kenkuleita

Nää on ihan vanhoja :D

Heidi mussu<3




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukijat