Haluais fiksaa pilvilinnoja

Nuhaista huomenta täältä sateisesta pohjolasta.
Ei tää ilma taija koskaan muuttu kesäisempään suuntaan. Tai siltä ainaski tuntuu.
Aamu on startannu käyntiin makoisalla mandariinilla ja suihkulla. Ja sitten tänne koneelle hiilasin itseni.
On se niin kummallista. Ajattelin aamulla, että tää päivä olis jotenkin urheilullisen maukas, mutta ku ikkunasta tsiikasin, niin kulahti nekin haaveet. No, tänä iltana kumminkin saa tarpeeksi penkkiurheilla, kun Suomi peli starttaa 16.45. :3 Peukut pystyyn ja toivotaan että tää MM-kausi starttais heti ekasta pelistä voittona !

Illalla on myös Euroviisujen finaali. Ja todellakin katson! Torstaisia karsintoja, missä suomipojat taisteli ittensä finaaliin kateltiin itku silmässä. Niin pelotti kahtoa että kuinka käy.
Tänä iltana varmasti sama homma.
Harmittaa, että melkein kaikki omat suosikit eivät päässeet finaaliin. No Suomi siellä onneksi on ja toivottavasti mahollisimman korkeelle pääsevät!
Vuonna 2006 suomihan toi kotiin voiton laululla ''Hard rock Hallelujah!'' Ei sitä tiedä, että miten tänä vuonna käy.
Tänä vuonna taso on aika korkea. Ja toisessa lohkossa, torstaina , oli lähes jokainen kappale aivan voittaja-ainestoa! Kovat kilpailijat vastassa. Nyt iltaa odottelee ! Peukut pystyyn !

I see Fire

Niin se vissiin on. Noin reilu puoli vuotta kirjoittamatta.. Ja sitten löysin tän ilosuuden ja kiinnostuksen taas.
Ei se elämä ole paljoa muuttunut. Asiat ovat pysyneet kutakuinkin samanlaisina. Harmittaa, että en hoksannut kirjoittaa tänne joulun jälkeen tai uutena vuotena. Olisi ollut niin monta juttua, jotka olisi pitäny ikuistaa tänne blogiin. Pelkästään jo ajattelu blogin aloittamisesta saa mut aivan tärisemään ilosta. Onhan tästä jo pitkä aika, mutta tyyli on edelleen sama ja sana on tietty mulla hallussa.    Jos rupeaisin rustaamaan tähän kaikkea , mitä on tämän puolen vuoden aikan tapahtunut, ei riittäisi muutama aukeama. Niinpä päätin siis lyhykäisesti jaksottaa nämä tärkeimmät tapahtumat:


ISOSKOULUTUS
Tosiaan, jo ennen rippikoulua haaveni oli tulla isoseksi. Leireily on ollut ihan pienestä asti mun juttu ja kun kuulin , että kun on käynyt rippikoulun, voisi aloittaa isoskoulutuksen ja päästä seuraavan kesän ripareille isoseksi. No miehän kirjoitin nimen heti ilmoittautumislistaan. En olis uskonut kyllä, että siihen uhrautuisi niin paljon aikaa.. Olen siis koulutuksen loppusuoralla ja kohta on kädessä ensimmäisen vuoden isosen titteli. Aika on kulunut todella nopeasti ja päähän on jäänyt neuvoja ja ohjeita kuinka hyvän isosen täytyy toimia ja muuta. Juuri eilen illalla olin vapaaehtoisena Pääsiäisyön messussa. Oli oikein mukavaa. Isoskoulutus on loistava juttu! Olen tavannut jo oman tulevan kesän rippikouluryhmäni ja tyypit vaikuttavat ihan mukavilta. Kirkko ja siihen kuuluvat asiat eivät ole koskaan ollut mulle mikään mahdoton juttu, joten, jos joudun näistä aiheista puhumaan, niin minun ei tarvitse esittää, että olenko kiinnostunut aiheesta. Saa nähdä kuinka pitkälle kiinnostus riittää, mutta toivottavasti riittävän pitkälle, että saisin kaikki koulutukset käytyä kunnialla loppuun...

KIRJAT
Ah... Lempi aiheeni. Kirjat, siis ovat valloittaneet minun uudestaan ja istun siis lähes jokaisen vapaan hetkeeni. Raahaan kirjoja jopa koulussa. Eipä niiltä enkun tunneilta viimeisen kuukauden aikan ole tarttunut mitään päähän... Tartun mieluiten yliluonnollisista asioista ja jutuista kertoviin kirjoihin ( vampyyrit jne.) . Ne koukuttavat. Kirjojen parissa on hyvä viettää päivä juuri ennen koetta ja tajuta kirjan loputtua ja valutettuaan muutaman kyyneleen , että se koekkin olisi edessä. ( NÄIN SIIS MINULLE ON KÄYNY AIVAN LIIAN USEIN) Kirjoista saan voimaa ja ne auttavat heräämään ankeinakin aamuina, sillä silloin muistaa, että juuri eilen illallahan jätin kesken luvun ja siitä innostuu, koska tietää, että tänään sen saa lukea loppuun.

MUSIIKKI JA LAULAMINEN
Aina musiikilla on ollut iso osuus minun elämässäni, mutta lähiaikoina siitä on tullut enemmän kuin pakkomielle. Sen on vain pakko soida. Koulussa on hankala istua tunnilla ja pitää päässä soivan biisin vain mielen perukoilla. Se on hyvin vaikeaa. Laulaminen on tarttunut nyt lujemmin isoskoulutuksen myötä, sillä siellä lauletaan toisinaan paljon ja hengellisten laulujen kautta on suuhun taas tarttunut biisit jotka soivat NRJ:llä ja vanhat lempparit ovat paulutuneet mieleen. Musiikista saa niin paljon voimaa ja fiilistä jatkaa seuraavaan päivään.


Tähän loppuun ajattelin laittaa kuvia mm ihan lähiaikoina otettuja kuvia. Kiitos, että jaksoitte vilkaista blogiani.

Uutena Vuotena

Ah... Mun niin FABBIT kynnet! <3

Mun kaunis sormus ruostu :c

Paras kaveri <3

<3

No höpölöppysät <:

Sisko ja Nauku <3

Sukkulamaista

Näin se taas lähti lipsumaan tämä kirjoittaminen. No, syyksi voin sanoa, että kokeet ovat painaneet niin pahasti niskassa, että en ole kerinnyt kirjoittamaan.

No, nyt mie sitten taas jaksan rustata, koska LOMA! Siis no Syysloma alkoi jo viime viikon perjantaina , mutta fiilistelen vasta nyt ;) Parempi myöhään kuin milloinkaan.

Tosiaan , en mie ole hirveesti tässä lomalla tehny mtn. Olen ollu Rukalla kaverin luona yötä, ei muuta.

Onhan meillä tuo pikku koira hoidossa, mutta ei siitäkään kauaksi aikaa riemu repeä :D Kunto ei kestä.

Nojoo, mutta tänään olisi tarkoitus viettää iltaa ystävien kanssa. Se taitaa ollakkin mun loman kohokohta. 

Pitäis jaksaa lukea matikan uusintakokeeseen, mutta ei nyt oikein pystyis, Koitinhan mie sen kirjan avata , mutta ei niitä kaavoja jääny päähän. Kyllähän mie siihen luen, kattoo nyt vain , että millon ehtii.

Yöt on parasta aikaa olla ulkona. Silloin kiinnostaa eniten nauttia raikkaasta ilmasta. Päivät on tehty LOLittamista ja nukkumista varten. No, eihän siellä kumminkaan voi niinkään kauaa olla, koska järkyttävä kylmyys. Varpaat jäätyy n. puolessa tunnissa. MUTTA kyllä sitä sisulla kestää.

Vieressä seisoo itse Onni. Tartu siihen.

Pitkän tauon jälkeen!

Hei kaikki! Mä täällä taas! Pitkästä aikaa! (TODELLAKIN)

Anteeksi. Ihan ensimmäisenä. Anteeksi että en ole viitsinyt vaivautua kirjoittamaan.
Se ei vain ole kiinnostanut. Mutta nyt asiat muuttuvat. Nyt todellakin aijon pitäää tätä blogiani pystyssä. :) Ihan teidän lukijoiden iloksi.

Elämä on kesäloman riehakkaiden päivien jälkeen muuttunut normaaliksi. Kokeita on jo muutama kerinnyt olla ja tehtäviä tulee kasoittain. -.-' Päivät kuluvat läksyjä tuhertaen ja koneella istuen.  Kokeisiin en ole vielä malttanut/jaksanut/kerennyt lukea, mutta pitäisi alkaa jo tsemppaamaan...

Hyrr... Olen tehnyt hienon huomion: Talvi on tulossa. Ilmat kylmenevät ja vettä tulee. Aaa.... Talvi on ihanaa!
Ehkä eniten odotan vain Joulua ja Uutta vuotta. Sittenkun ne on ohi niin sitten alan jo odottaa kesän tuloa ja laskeskelemaan päiviä. Nyt on 79 päivää jouluun, ainakin minun laskujeni mukaan...

''Kaipaus on kipua jonka ansiosta emme voi unohtaa toisiamme''

Kerään Mauri Kunnaksen kirjoja. Yks parhaimmista.

Prinsessojahan me kaikki ollaan...

Kaivoin jo hiukan jouluesineitä esiin. ;)

Ranma ½ , lempparini!

RAUUUUUUGH...

Heippa kaikki lukijani! En ole taaskaan kirjoittanu 20päivään, mutta siihen tulee nyt muutos!
Mulla ei ole ollut intoa aamuisin nousta joskus 12 aikaa , jotta menisin koneelle kirjoittamaan ja facebookkiin jne.. Ja niin, mä heräilen siinä 3 aikaan ja se on sitte iha tylsää tulla koneelle. Pitää tehä kaikkea muuta. Koko päivä on jo puolessa ja niin... No, mutta mä voisin kertoa vähän, että mitä oon duunannu. Eli siis mä tulin eilen Soivion Seikkailuleiriltä. Joo, aikamoinen nimi, i know : D Mutta siellä oli oikeasti kivaa. Nuorimmat oli siellä 15 vuotiaita, joten ei siellä hirveen nuoria ollu. Me käytiin siellä ollessa koskenlaskussa ja kalliokiipeilemässä ja sitten jossakin sotapaikka esittelyssä. En muista nyt nimeä. Mutta olihan se mielenkiintoista, mutta ei oikein pystynyt keskittymään kun itikat puri koko ajan! Ja kellään ei tietenkään ollu OFFia. Ja oli muutenki kuuma. Jotn 30astetta. Siellä tarvottiin semmoinen puolitoista tuntia. Onneks se oli sit ohi <3. Sitten oli kenttälounas, mutta haluan kertoa vähän fiiliksiä nuista koskenlaskusta ja vuorikiipeilystä...:

Koskenlasku:

Se oli juttu, jonka kaikkien on koettava! Siis aivan mahtavaa! Retki tietenkin riippuu myös porukasta, että jos oot tuikituntemattomien kanssa, niin se ei ole niin hohdokasta, mutta onneksi mulla oli ihan kiva ryhmä, niin saimme nauraa ja huutaa, kun vesi oli niin kylmää. (Mulla oli ensin jo heti alussa mielipiteenä, että se on mukavaa! Ja niinhän se sit olikin). Siis sitä lensi ihan sankollisia päälle, kun ne aallot oli niin isoja! Mä jopa ehotin äitille, että mehän voitais alkaa harrastaa niinku koskenlaskua.. Äitikin oli tykänny , kun oli käyny sen työryhmän kanssa. Mutta siis, aluksihan sitä vähän pelkäsi, että nyt sitä tippuu , kun kaikki oli semmosta sanonu, että sieltä tippuu aika helposti, mutta sitten kun nousi siihen paattiin, niin kaikki epäiykset hävis. Tuntui, että olis ihan kiva molskahtaa sinne veteen. Harmittaa vaan , kun ne kosket oli niin lyhyitä :c oisin voinu velloa siellä koskessa aina sen 10min... Mutta oli se kivaa noinkin. Suosittelen kaikille!


Kalliokiipeily

Toisinkuin koskenlaskusta, mulla ei ollut mitään mielipidettä kalliokiipeilystä, sillä mä tiesin,että ei se oo ikinä mahdollista omalla kohdalla, mutta sittenku me saavuttiin sinne niin olin sillee: Nythän mä tänään sen teen!!
Mua pelotti alussa, että mä putoan sieltä jne, mutta onneksi oli hyvät varmistajat ja mä kyllä tiesin, mitä piti tehdä jos yhtäkkiä irtoaa kalliosta: Jalat vain suoraan kalliota vasten ja istumaasentoon. Voi hitsi, kun nyt ajattelen sitä hetkeä , kun mä laitoin köyden kiinni ja nousin ensimmäisen kiven yli. Tunsin heti,että tää olis niinku mun juttu! Se kiipeily ei enää pelottanu, mutta kun vilkaisin alas, silloin mun piti pysähtyä hetkeksi, mutta sitten taas jatkoin matkaa kohti huippua ja olin ensimmäinen joka kiipesi sinne kosketuspatukkaan ;D (hieno nimi). Vähän olin ylpeä itsestäni! (: Olin yhtä aurinkoa, kun tulin alas, sillä aluksihan mie olin pudonnut ja sitten mie päästin ylös asti !!: ) Toista kalliota en päässyt aivan ylös, jumituin samaan kohtaa, kuin yksi ohjaaja. Mutta, ei se haittaa. Voitin itseni, se oli tärkeintä. Ihan mahtava juttu! Suosittelen myöskin kaikille!

Kiitos, että luitte taas yhden merkintäni ja lopuksi vähän kuvia...

Heidin kanssa :3

<3

kenkuleita

Nää on ihan vanhoja :D

Heidi mussu<3

Onnea! ( vähän myöhässä)

PALJON ONNEA VAAAN! MULLE :3 No, tosiasiassa mun synttärit oli jo viime viikon sunnuntaina, mutta en jaksanut tulla kirjoittaamaan aikasemmin, joten myöhäset onnittelut itselleni ;) . Jeps, siis nyt on KESÄ! (Kukaan ei tainnut huomata). Ja minun on taas kuoriuduttava pois koulun ja kiireiden kaavusta ja syntyä taas kesätytöksi 2013.  En ole kirjoitellut taas vähän aikaan, mutta kun katsoin Even blogia niin innostuin taas! 

Surullista, olen sairas. :c Siis en ole kuumeessa , mutta maailman kauhein nuha ja yskä. Tänään oon silti menossa Kitkalle kaverin kanssa pariksi yöksi ja ajattelin linnoittautua sisälle. EN TODELLAKAAN mene uimaan. ... Hyrrr... Paleltaa jo ajatuskin. No, jos nuhaa ei lasketa niin mulla menee ihan hyvin. Tuli ihan siedettävä todistus ja keskiarvoni oli 7,5 , eli ei huono. Ihan riittävä minulle. Ensi vuonna täytyy silti parantaa, mutta ei enää sanakaan koulusta. :I  Ostin rippimekon, joka on ihan hieno. Taino, mulle olis ihan farkku + kiva paita yhdistelmäkin kelvannu, mutta äiti sen nyt sitte valitsi. Onhan se siis ihan kiva.. Mulle se on periaatteessa ihan sama mihin mä pukeudun, kuhan se olis vaa nopeesti ohi. 

Täää saa riiittääääääää!!!!!!!!

Okei, en jaksa enää pitää lakkoa täältä. Mulla on jotenki tarve päästä kirjoittaa kaikkia mun hömpötyksiäni tänne, vaikka ne ei kovin mielenkiintoisia olekkaan.


Uskon, että Aurinko on jotenkin vaikuttanut tähän mun intooni kirjoittaa taas tänne.

Olen luvannut laittaa videojuttujani tänne ja olen ne jo alustavasti laittanut yhteen toiseen blogiin, mutta en julkaise sitä vielä kunnolla kaikkien tietoon. Kyllä se sieltä löytyy, jos jaksatte vain selata.
Lisäilen toki ne videot tänne tässä ihan lähiaikoina, mutta , koska suurin osa läheisitä ihmisistäni tietää tän mun alkuperäisen blogin osoitteen, niin siksi vielä vähän emmin. :--D

Mutta jos mie kertoisin hiukan, että mitä oon tehnyt.

No, kokonaisuudeessaan olen ollut pirteempi. Uskon, että kevät vaikuttaa tähän niinku melkein kokonaan, sillä mulla on tainnut olla sellainen ''Kaamos masennus'' , mutta nyt taas oon vähä iloisempi.

Olen kiinnostunut opiskelusta nyt enemmän, sillä oon miettinyt tosi paljon , että mihin mä haluan mennä ylä-asteen jälkeen. ... Enkä oo kyllä mitään järkevää ratkaisua keksinyt, mutta eihän mulla mikäään kiire vielä ole.

Myös oon ulkoillu tosi paljon. On kiva katella kevään tuloa, vaikka, sillä kestää kyllä turhankin kauan, mutta niinhän se sanonta menee , että hiljaa hyvä tulee.

Lukeminen ja kirjoittaminen on sinänsä mulla jääny, mikä on itestäkin harmi, mutta eiköhän ne auringon avulla tule takaisin (--:

Ystävät on kyllä vienyt mun ajan melkein kokonaan. Joni, Milla, Sara, Heidi, Henri, Henni, ... No siinä ne pääasiassa oli, mutta niiten kanssa on tullu vietettyä aikaa. (Huomatkaa Henni :--D)

Musiikkiaaa tullu kuunneltua ihan samaan malliin kuin ennenkin ja se on auttanu mua pitkin angsti talven. Kiitos sille <3

Kuten jo tuolla ylhäällä kerroin, niin tosiaan oon kuvannut videoita mun videoblogiin. Innostuin , kun katselin Sekopaa92: n videoita. Suosittelen kaikille! : )

Mutta, istuskelen nyt tietokoneluokassa ja toinen luokka saattaa tulla missä välissä tahansa, joten taijan lopetella tältä erää! (;

Keväisin terkuin: Milla

Tota kuuntelen tässä samalla. Nostaa mielialaa (;